[Skip to Content]
Kuljettajakoulutus.fi logo

JUUSTOMESTARINA, VANHAN TIEN AIKAAN BLOGI

vipiteno

Puhelin soi illalla kotosalla ja sieltä kuului päällikön ääni:

”Olisi juustokuorman lastaus Italiaan aamulla Helsingissä, pojat pistävät juustopukit kyytiin valmiiksi.”

Olin vasta tullut taloon ja kyselin, että mitähän ne sellaiset pukit on?

”Se selviää kyllä aamulla, siellä on kaveri auttamassa lastauksessa”.

Aamuyöllä terminaalin pihalla kurkistin perävaunuun, ennen kuin lähdin ajelemaan Helsinkiä kohti. Siinä hämärässä näytti lähinnä siltä, kuin työmaaparakki olisi räjäytetty keskelle kärryä. No, ovet takaisin kiinni, selviää aamulla.

Aamulla Valion laiturissa purettiin ensin se puutavarakuorma ja lastattiin sitten 70 kg painavia tahkojuustoja kyytiin. Ensin kolme juustoa päällekkäin lattialle, kakkosnelosista tehdyt tellingit reunoille ja niiden päälle vielä kakkosnelos-hyllyt. Hyllyn päälle lastattiin vielä kaksi varvia lisää juustoja. Pukkeja käytettiin, koska vielä siihen aikaan pelättiin alimmaisten juustojen halkeavan päällä olevien painosta.

Hoffissa Itä-Saksasta Länsi-Saksaan tullessa oli jo tullin tarkastuksessa havaittavissa, että kovajousinen kärry ja betonibaana yhdessä olivat kuljettaneet pukeilla olevia juustoja uhkaavasti takaovia kohti.

Italian puolella Vipitenossa oli ajettava tullialueelle näyttämään juustoja terveystarkastajille vaikka itse tullaus olikin muualla. Vein paperit sisälle ja kun olin aikani odotellut tuli yksi täti katsomaan juustoja ja hänen mukanaan oli myös tullin setä valmiina laittamaan uuden sinetin tarkastuksen jälkeen.

Pyytelin, että voitaisiinko ajaa lastauslaituriin availemaan ovia, ihan vaan varmuudeksi…

Ei auttanut anelu. Ilmapiiri alkoi muuttua pikkuhiljaa vihamieliseksi, joten ei auttanut muu kuin alkaa raotella kärryn takaovea. Ovi raottui ja sitten sitä ei enää pidellytkään mikään. 70 kiloinen juusto jysähti keskelle tullin pihaa ja tietysti halkesi yhdestä kohdasta parin-kolmenkymmenen sentin matkalta.

Sen jälkeen minulle näyteltiin kyllä auliisti, että ihmeessä auto laituriin ja apua löytyi juuston kyytiin nostamiseenkin, kunhan ensin sain pyöriteltyä sen laiturin viereen.

Oli muuten harvinaisen mukavaa pyöritellä sellaista suunnilleen metrin halkaisijaltaan olevaa juustoa pari sataa metriä pitkin kuorma-autoparkkia. Ystävällisesti hymyileviä ihmisiä riitti.

Ainoa mikä siinä tilanteessa lohdutti oli se, että italialaiset sen juuston myöhemmin kuitenkin söivät.

Kuva on otettu Italiassa Vipitenon tulliparkissa Juhannusaattona 1985.